Kuljetusala Suomessa elää tällä hetkellä mielenkiintoista vaihetta. Toisaalta alalla nähdään pientä valoa tunnelin päässä, kun yritykset ovat hieman aiempaa halukkaampia investoimaan kalustoonsa. Toisaalta tämä kasvanut investointi-into keskittyy yhä vahvasti perinteiseen dieselkalustoon, mikä herättää kysymyksiä kuljetusalan vihreän siirtymän vauhdista.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tuore Kuljetusbarometri 3/2025 antaa ajankohtaisen kuvan alan tunnelmista. Barometriin vastanneista 513 kuljetusyrityksestä peräti 30 prosenttia ilmoitti aikovansa tehdä investointeja tulevan neljän kuukauden aikana. Tämä luku on hitusen – yhden prosenttiyksikön – korkeampi kuin keväällä tehdyssä barometrissä. Se on myös hieman, noin kaksi prosenttiyksikköä, pitkän, vuoden 2021 alusta alkavan tarkastelujakson keskiarvon yläpuolella. Kasvava luku on yllättävä merkki, kun otetaan huomioon yleinen taloudellinen epävarmuus ja heikko suhdannetilanne, joka on painanut suomalaista taloutta jo pidempään.
Diesel pitää pintansa investoinneissa
Vaikka investointihalukkuus näyttää parantuneen, kaluston uusiutuminen tapahtuu yhä tuttujen polkujen kautta. Dieselin ylivalta kalustohankinnoissa on edelleen selkeä. Peräti 90 prosenttia yrityksistä kohdistaa autoinvestointinsa joko kokonaan tai osittain dieselkäyttöiseen kalustoon. Tämä osoittaa, että kuljetusyritykset luottavat yhä perinteiseen, hyväksi havaittuun voimanlähteeseen, jolla on kattava jakeluinfra ja vakaa asema Suomen logistiikassa.
Samaan aikaan uudet, vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten kaasu ja sähkö, eivät ole kasvattaneet suosiotaan toivotulla tavalla. Kaasuaikomusinvestoijien osuus laski 13 prosenttiin, ja sähköön investoivien osuus oli vain viisi prosenttia vastaajista. Osuudet kääntyivät laskuun kevään 2025 barometriin verrattuna. Vaikuttaa siltä, että vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät ole vielä saavuttaneet sitä vakiintunutta asemaa tai houkuttelevuutta, jota mittavat investoinnit edellyttäisivät.
Kuorma-autokaupan hidaste
Barometrin myönteisestä investointiaikeiden noususta huolimatta tilastot uusien kuorma-autojen rekisteröinneistä piirtävät synkempää kuvaa. Kuorma-autojen ensirekisteröinnit Suomessa ovat nimittäin laskeneet merkittävästi, yli 13 prosenttia vuositasolla mitattuna.
Tammikuun 2025 tilastojen mukaan kuorma-autojen rekisteröintien määrä putosi, ja esimerkiksi toukokuun loppuun mennessä yli 16 tonnin raskaiden kuorma-autojen ensirekisteröinnit olivat peräti 17,63 prosenttia jäljessä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan tammi-syyskuussa 2025 kuorma-autoja on rekisteröity 2 228 kappaletta. Tämä osoittaa, että vaikka yrityksillä on investointisuunnitelmia, markkinatilanne ja talouden epävarmuus jarruttavat todellisia hankintoja.
Ensirekisteröinneissä dieselin rooli on ollut vieläkin dominoivampi kuin barometrin investointiaikeissa: viimeisen 12 kuukauden aikana 88 prosentilla ensirekisteröidyistä kuorma-autoista on ollut käyttövoimana diesel. Tämä korostaa sitä, kuinka keskeisessä asemassa diesel on edelleen suomalaisessa tavaraliikenteessä ja ettei kaluston vaihtuminen tapahdu nopealla aikataululla.
Ammattidieselin merkitys kustannustalkoissa
Dieselkäyttöisen kaluston valtava merkitys Suomen tavaraliikenteelle on kiistaton. Luvanvaraisessa liikenteessä lähes 98 prosentilla kuorma-autoista käyttövoimana on diesel. Kun uusia investointeja kohdistuu dieseliin edelleen yhdeksän kymmenestä, on selvää, että diesel säilyy tavaraliikenteen pääkäyttövoimana vielä pitkälle 2030-luvulle. Tämä logistinen realiteetti on ratkaiseva huomioitava tekijä myös poliittisessa päätöksenteossa.
SKALin johtaja Petri Murto korostaa, että Suomen hallituksen linjaama ammattidiesel-järjestelmä on välttämätön toimenpide. Ammattidieselillä tarkoitetaan mekanismia, jolla kuljetusyritykset saisivat palautusta polttoaineverosta. Järjestelmän tavoitteena on lieventää kuljetuskustannusten nousua, erityisesti ottaen huomioon vuoden 2027 alussa käynnistyvän päästökaupan tuomat lisäkustannukset. Polttoainekustannukset muodostavat jo nyt huomattavan osan kuljetusalan liikevaihdosta, ja pienikin hinnan nousu voi kaataa matalakatteisen alan kannattavuuden. Esimerkiksi maanteiden tavaraliikenne maksaa polttoaineveroja noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.
Ammattidieselin käyttöönotto olisi tapa turvata kotimaisen kuljetusalan kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin, joissa vastaava järjestelmä on jo käytössä.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat ja infrastruktuurin haaste
Vaikka diesel on kuningas, vaihtoehtoiset käyttövoimat tekevät tuloaan, vaikkakin hitaasti. Samaan aikaan kun yritykset tiedostavat vähäpäästöisen kaluston välttämättömyyden pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, investointeja jarruttaa epävarmuus ja puutteellinen jakeluinfra.
Kuljetusalan murros vaatii määrätietoista ja valtakunnallista kehittämistä lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin. Esimerkiksi raskaan liikenteen sähköinen suurteholatausverkosto on vasta rakentumassa. Traficomin raportin mukaan metaanin osalta EU:n AFIR-asetus vaatii TEN-T-ydintieverkolle tankkauspisteitä 2025 mennessä, ja vastaavasti latausinfran osalta tietyin teho- ja etäisyysvaatimuksin. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä rakennushankkeita.
Yritysten investoinnit uusiin käyttövoimiin ovat riippuvaisia siitä, kuinka helposti ja varmasti logistiset ratkaisut voidaan toteuttaa. Tässä on haasteita:
- Latausverkoston kattavuus: Raskaan liikenteen suurteholatauspisteiden määrän ja sijoittelun tulee vastata kuljetusreittejä koko maassa, Lapista Etelä-Suomeen.
- Käyttövoimien monimuotoisuus: Kaasun (nesteytetty ja paineistettu) sekä sähkön jakelupisteiden lisäksi mahdolliset tulevaisuuden käyttövoimat vaativat omat ratkaisunsa.
- Kustannustehokkuus: Vaihtoehtoisen kaluston hintaero ja polttoaineen/sähkön hinta on saatava kilpailukykyiseksi dieseliin nähden.
Vaikka kuljetusyritysten talousnäkymät ovat syksyn 2025 barometrissa hieman myönteisemmät kuin vuotta aiemmin, ja kasvuaikeiden määrä on hienoisessa nousussa, heikko kannattavuus ja osaavan työvoiman puute mainittiin edelleen keskeisimpinä kasvun esteinä. Myös rahoitusvaikeudet ovat lisääntyneet osalla yrityksistä. Tämä yhdistelmä tekee kalliisiin uuden sukupolven ajoneuvoihin investoimisesta monille perheyrityksille liian suuren riskin.
Investointiaikeiden ja talousnäkymien avainluvut (SKAL Kuljetusbarometri 3/2025)
- Investointiaikeissa (seuraavan 4 kk aikana): 30 % vastaajista
- Talousnäkymät: Hieman myönteisemmät kuin vuotta aiemmin
- Merkittävää kasvua tavoittelee: 3 % yrittäjistä
- Kasvun esteenä heikko kannattavuus: 34 % vastaajista
- Kasvun esteenä osaavan työvoiman puute: Alle 20 % vastaajista
- Vaikeuksia rahoituksen hankinnassa: Noin 10 % vastaajista
- Toiminnan lopettamista lähivuosina suunnittelee: Noin 10 % vastaajista
Kuljetusala tarvitsee vakautta ja ennakoitavia poliittisia päätöksiä, jotta se voi viedä läpi tarvittavat pitkän aikavälin investoinnit ja vastata sekä talouden että ympäristön asettamiin haasteisiin. Dieselkaluston suuri osuus investoinneissa korostaa, että siirtymä on pitkä marssi, ei pikajuoksu.
