Euroopan sähkökuorma-autojen lataamiseen tarvittava energiamäärä voi kasvaa noin 100 terawattituntiin vuodessa jo vuonna 2035. Vuoteen 2045 mennessä tarve voi kaksinkertaistua noin 200 terawattituntiin, kertoo Fraunhofer ISI:n ja ICCT:n tutkimusta käsittelevä electriven tuore analyysi.
Ennuste perustuu sähkökuorma-autojen yleistymistä tukevaan skenaarioon, joten kyse ei ole varmaksi toteutuvasta kulutusluvusta. Tutkimuksen tärkein viesti ei silti ole pelkkä terawattituntien määrä, vaan lataustarpeen voimakas maantieteellinen keskittyminen. Sähköverkkoa ja latausalueita ei tarvitse vahvistaa kaikkialla samalla tavalla, mutta keskeisissä logistiikkasolmuissa kiire voi tulla nopeasti.
Kymmenys paikoista kerää valtaosan tarpeesta
Tutkimuksessa tarkasteltiin EU-maiden lisäksi Britanniaa, Norjaa ja Sveitsiä. Monissa maissa vain kymmenen prosenttia tutkituista alueista muodostaisi 60–90 prosenttia sähkörekkojen koko lataussähkön tarpeesta. Vilkkaimmat pisteet sijoittuvat pääväylien risteyksiin, satamien ja teollisuusalueiden ympäristöön sekä suuriin terminaali- ja kaupunkikeskittymiin.
Yksittäisen vilkkaan alueen hetkellinen kuormitus voi nousta suurissa kuljetusmaissa 20–50 megawattiin. Tällainen teho ei synny pelkällä latauslaitteen asentamisella, vaan taustalle tarvitaan riittävä verkkoliittymä, muuntamot, kaapelointi ja usein älykäs kuormanhallinta. Liittymien suunnittelu- ja lupaprosessit voivat kestää pidempään kuin itse latauskentän rakentaminen.
Keskittyminen voi samalla helpottaa investointien kohdentamista. Kun kuljetusvirrat ja ajoneuvojen seisonta-ajat tunnetaan, ensimmäiset suuret liittymät voidaan rakentaa sinne, missä käyttöaste muodostuu nopeasti korkeaksi. Väärään paikkaan sijoitettu megawattilaturi jää kalliiksi koristeeksi, vaikka sen nimellisteho olisi vaikuttava.
Varikkolataus säilyy selkärankana
Varikoilla tapahtuvan lataamisen arvioidaan kattavan useimmissa maissa ja skenaarioissa 70–80 prosenttia sähkörekkojen energiantarpeesta. Yön tai muun pidemmän seisonta-ajan aikana käytettävä maltillisempi latausteho pienentää sekä kustannuksia että verkkoon kohdistuvia tehopiikkejä. Julkista suurteholatausta tarvitaan silti pitkän matkan liikenteessä ja pienillä kuljetusyrityksillä, joilla ei ole mahdollisuutta rakentaa omaa latauskenttää.
Sama kehityssuunta näkyy IEA:n Global EV Outlook 2026 -katsauksessa. Sen mukaan Euroopassa oli vuonna 2026 yli 4 000 julkista latauspistettä, joihin raskas ajoneuvo pystyi käytännössä pääsemään. Kaikki niistä eivät kuitenkaan ole yksinomaan kuorma-autoille tarkoitettuja, ja pitkien yhdistelmien tarvitsema tila rajaa todellisia vaihtoehtoja.
Ajoneuvojen kehitys kasvattaa infrastruktuuriin kohdistuvia odotuksia. Esimerkiksi Scanian uusi sähköveturiratkaisu tavoittelee jopa 720 kilometrin toimintamatkaa, mutta pitkäkään kantama ei poista taukolatauksen merkitystä vaativassa kaukoliikenteessä. Latauspaikan pitää myös löytyä oikealta reitiltä oikeaan aikaan.
Suomessa tila ratkaisee tehon rinnalla
IEA nostaa katsauksessaan esiin Helsingissä tehdyn kartoituksen, jossa noin 5 000 julkisesta latauspisteestä vain 25 todettiin raskaille ajoneuvoille helposti sopiviksi. Luku havainnollistaa, ettei henkilöautoille rakennettua verkostoa voida sellaisenaan laskea kuorma-autojen palveluksi. Veturin ja puoliperävaunun yhdistelmä tarvitsee läpiajettavan ruudun, riittävän kääntötilan ja liittimen sijoittelun, joka toimii ilman perävaunun irrottamista.
Euroopassa investointeja suunnataan jo selvästi näihin solmukohtiin. Esimerkiksi Vinci kumppaneineen sijoittaa lähes 90 miljoonaa euroa noin 20 megawattilatauspaikan ensimmäiseen vaiheeseen Ranskassa ja aikoo laajentaa verkostoa Saksaan ja Espanjaan. Suunnitelman mukaan asemat rakennetaan tärkeiden tavaraliikenteen väylien ja risteysten yhteyteen.
Mitä kuljetusyrityksen kannattaa huomioida?
Tutkimustulokset tuovat lataussuunnittelun lähemmäksi kaluston hankintapäätöstä. Sähkörekka, varikon liittymä ja päivittäinen ajosuorite on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena.
- Selvitä varikon verkkoliittymän kapasiteetti ennen auton tilaamista.
- Arvioi lataustarve ajovuoroittain, ei vain vuorokauden kokonaiskilometrien perusteella.
- Varaa latausalueelle tilaa pitkille yhdistelmille ja tuleville lisäpisteille.
- Tarkista julkisten asemien todellinen saavutettavuus omilla vakioreiteillä.
Euroopan sähköverkko pystyy tuottamaan suurenkin energiamäärän, mutta kuljetusalan kannalta ratkaisevaa on sähkön saatavuus juuri oikeassa terminaalissa tai taukopaikassa. Seuraavan vuosikymmenen pullonkaula voikin olla kokonaisenergian sijasta paikallinen liittymäteho ja latauskentän rakentamiseen käytettävissä oleva tila.
Lähteet
Electric truck charging demand could reach 200 TWh by 2045 – electrive
Electric vehicle charging – Global EV Outlook 2026 – IEA
Vinci invests €90 million in MCS truck charging network – electrive
Tämä artikkeli on luotu tekoälyavusteisesti ja julkaistu toimituksen hyväksynnällä.
2 kommenttia artikkeliin ”Sähkörekkojen lataus keskittyy harvoihin pisteisiin – tarve voi nousta 100 TWh:iin”