Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ehdotti MTV:n haastattelussa 5.8., että perusväylänpidon rahoitusta tulisi tarkastella osana miljardin euron lisäsopeutusta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala kuvaa ehdotusta käsittämättömänä ja tuomitsee ajatuksen tiestön leikkaamisesta: Suomessa ei enää ole varaa tinkimiseen. Kujalan mukaan korjausvelka on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana miljardilla euroilla 2,5 miljardiin, ja samaan aikaan tiet rappeutuvat ja liikenneonnettomuudet lisääntyvät.
Kujala kyseenalaistaa Niemelän näkemyksille poliittisen siunaamisen ja painottaa tilanteen vakavuutta: tienpitoon kohdistuvat leikkaukset osoittavat, että talouspuolen päätöksenteossa ei ymmärretä tieverkon merkitystä. Hän varoittaa korjausvelan aiheuttamasta riskistä ja korostaa, että säästöjä haetaan väärästä paikasta
Vanha tieverkko kunnostuksen tarpeessa
Päätiet Suomessa ovat merkittävässä tarpeessa: monien valtateiden rakenne on peräisin 50–60 vuoden takaa, eikä pintakorjaus enää riitä. SKAL muistuttaa, että tiestön kunto vaikuttaa paitsi arjen sujuvuuteen myös koko Suomen kilpailukykyyn. Tiestön rapistuminen ei ole vain estetiikkaa vaan vakava turvallisuusriski ja taloudellinen uhka.
Kujala nostaa esille sen, että 90 % tavaraliikenteestä kulkee maanteillä ja heikentyvä verkko uhkaa tehokasta jakelua etenkin harvaan asutuilla alueilla. Vähäliikenteiset tiesuunnat, kuten metsä- ja maa-alueiden tiet, ovat elinkeinon kannalta elintärkeitä.
Rauhaton jatkuvuus ja vaarallinen yleisilme
Tienpitoon liittyvät ongelmat eivät ole pelkkiä kaukaisia visioita: alle kuukauden takainen tien romahdus Keuruulla osoittaa, että SKALin varoitukset ovat todellisia. Verkko on aikapommi, joka vaikuttaa kaikkiin tienkäyttäjiin, ei vain kuljetusyrityksiin. Turvallisuuden laiminlyönti voi johtaa ihmishenkiin ja suurimpiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Kujala painottaa, että tiestön rapautuminen on korkeintaan epätasainen: alueittain kunto vaihtelee, mutta trendi on selkeä: kunnon ylläpito laiminlyödään kiihtyvällä vauhdilla. Korjausvelka ei korjaannu ilman määrätietoista rahoituspolitiikkaa ja päätöksiä.
SKALin esitys Liikenne 12 -suunnitelmaan
SKAL muistuttaa, ettei Liikennejärjestelmäsuunnitelman loppuvaiheessa vallitsevaa rahoitustasoa voi pitää välttämättömänä: järjestön mielestä rahoituksesta tulisi päättää miljardin euron lisäyspaketti. HE ehdotuksen rakenne on: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan purkamiseen ja 400 miljoonaa kehittämiseen.
SKAL katsoo, että vaikka summa vaikuttaa suurilta, se vastaa todellista tarvetta: kyseessä on kaikkien suomalaisten turvallisuus. Korjausvelan hallinta ei ole pelkkä investointi, vaan kansallinen vastuullisuus ja liikenneturvallisuuden edellytys.
Vähäliikenteiset tiet – ei koskaan vähäpätöisiä
SKAL ja Metsäteollisuus ry korostavat yhdessä, että vähäliikenteiset tiet ovat kriittisiä elinkeinoelämälle. Esimerkiksi yksityisteiltä lähtee päivittäin jopa 4 000 puu‑ ja sivuvirtakuljetusta, ja näiden teiden rapautuminen vaikeuttaa logistiikkaa ja huoltovarmuutta.
Tilanne erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa on vakava: siellä pääväylät ovat harvat ja alempitason tiestö kantaa raskaan kuljetuksen kuormitusta. Avustusten leikkaaminen heikentää alueiden elinvoimaisuutta – vähäliikenteisillä teillä on merkittävä rooli.
Investointiohjelman hyvät ja huonot puolet
SKAL tunnustaa, että hallitusohjelmassa on myönteisiä linjauksia: investointiohjelmassa on 520 miljoonan euron korjausvelkapaketti, joka sisältää yli 3 300 km päällystämistä vuodelle 2025. SKAL pitää tätä positiivisena hankkeena, mutta varoittaa, että määrärahoissa on myös leikkauksia: budjettikehysten sisällä perusväylänpidosta leikataan määräaikaisesti noin 30–50 miljoonaa euroa vuosille 2026–2028.
Tällaiset leikkaukset vaarantavat korjausvelkapaketin pitkän aikavälin toteutumisen. SKAL muistuttaa, että tieverkoston korjausvelan vähentäminen vaatii jatkuvaa ja ennakoitavaa rahoitusta – ei vain kertaluonteisia ponnistuksia.
Yhteenveto
SKAL ja toimitusjohtaja Anssi Kujala haastavat valtiovarainministeriön Mika Niemelän ehdotuksen perusväylänpidon leikkauksista suorastaan provokaationa. Heidän toimintalinjansa on selvä: teihin ei leikata, rahoitus nousee ja korjausvelka otetaan vakavasti. Tiestön kunto vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, yritysten toimintaedellytyksiin ja koko Suomen kilpailukykyyn.
