Suomi navigoi toukokuussa 2026 mielenkiintoisessa taloudellisessa ja poliittisessa ristiaallokossa. Hallituksen ja opposition väliset näkemyserot yrittäjyyden ja koulutuksen edistämisestä ovat nostaneet talouskeskustelun keskiöön. Moni suomalainen pohtii nyt, miten maamme saadaan takaisin kestävän kasvun ja vakaan työllisyyden tielle. Poliittiset linjaukset vaikuttavat suoraan siihen, millaiseksi yritysten ja opiskelijoiden tulevaisuus muotoutuu alkaneella vuosikymmenellä.
Yritysten toimintaympäristö on kokenut suuria muutoksia teknologian ja kansainvälisen kilpailun kiihtyessä. Päättäjät ymmärtävät, että pelkät lupaukset eivät enää riitä pitämään Suomea houkuttelevana investointikohteena. Tarvitaan konkreettisia tekoja sääntelyn purkamiseksi ja osaamisen tason nostamiseksi kaikilla koulutusasteilla. Suomalainen yrittäjähenki on kuitenkin edelleen vahva ja odottaa politiikalta selkeitä suuntaviivoja.
Elina Valtonen ja kansainvälinen kilpailukyky
Elina Valtonen toimii Kokoomuksen kansainvälisenä kascona ja talousliberaalin linjan vahvana puolustajana. Hän uskoo vakaasti, että Suomen menestys rakentuu avoimen markkinatalouden ja vapaan kilpailun varaan. Valtonen korostaa jatkuvasti tarvetta houkutella maahan ulkomaisia investointeja ja korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Hänen mukaansa Suomen on oltava verotuksellisesti kilpailukykyinen maa, jotta yrittäjyys ja riskinotto koetaan kannattaviksi.
Kokoomuksen tavoitteena on poistaa kasvun esteitä ja keventää yrittäjien hallinnollista taakkaa merkittävästi. Valtonen näkee, että julkisen sektorin on tuettava yksityistä sektoria luomalla mahdollisimman ennakoitava toimintaympäristö. Työn verotuksen keventäminen on yksi hänen keskeisistä vaatimuksistaan ostovoiman ja työllisyyden parantamiseksi. Valtosen linja on saanut kiitosta erityisesti teknologia-alan kasvuyrityksiltä ja kansainvälisiltä toimijoilta.
Talouspoliittinen keskustelu on kiihtynyt Valtosen vaatiessa rohkeampia rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Hän painottaa, että paikallinen sopiminen ja joustavuus ovat elinehtoja suomalaisten yritysten pärjäämiselle globaalissa kilpailussa. Valtio ei voi Valtosen mukaan luoda kasvua, mutta se voi mahdollistaa sen poistamalla sääntelyä. Hänen näkemyksensä heijastavat laajempaa pyrkimystä tehdä Suomesta Pohjois-Euroopan dynaamisin talous.
Anders Adlercreutz ja sivistys kasvun moottorina
Anders Adlercreutz tuo RKP:n puheenjohtajana ja opetusministerinä keskusteluun inhimillisen ja koulutusmyönteisen näkökulman. Hän korostaa, että vahva sivistyspohja on suomalaisen yrittäjyyden ja hyvinvoinnin vankka kivijalka. Adlercreutz näkee koulun arjen suoraan heijastuvan tulevaisuuden työelämän valmiuksiin ja innovaatiokykyyn. Hän haluaa varmistaa, että jokaisella lapsella on tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen asuinpaikasta riippumatta.
Opetusministerinä Adlercreutz on ottanut rohkeasti kantaa myös matkailuyrittäjyyden edistämiseen koululomien ajoitusta muuttamalla. Hän uskoo, että joustavuus koulujärjestelmässä voi tukea merkittävästi kotimaista palvelusektoria ja yrittäjiä. Adlercreutz puhuu usein siltojen rakentamisesta eri toimijoiden välille ja korostaa maltillista, keskustelevaa politiikkaa. RKP:n linja painottaa myös kaksikielisyyden merkitystä Suomen kansainvälisessä kilpailukyvyssä ja verkostoitumisessa.
Koulutuksen resursseista on tullut keskeinen kysymys Adlercreutzin johtaessa opetus- ja kulttuuriministeriötä. Hän puolustaa peruskoulun rahoitusta ja vaatii pitkäjänteistä panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yrittäjyyskasvatuksen tuominen osaksi jokaisen nuoren koulupolkua on yksi hänen keskeisistä tavoitteistaan. Adlercreutz uskoo, että uteliaisuus ja uskallus kokeilla uutta ovat suomalaisen yhteiskunnan parhaita voimavaroja.
Antti Kaikkonen ja maakuntien yrittäjyys
Antti Kaikkonen rakentaa Keskustalle maltillista ja alueellisesti kattavaa kasvun ohjelmaa. Hän painottaa, että Suomi nousee vain, jos yrittäjyys kukoistaa kaikkialla maassa rannikolta Lappiin asti. Kaikkonen näkee pk-yritykset ja perheyritykset suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpinä työllistäjinä ja vakauden tuojina. Hänen linjansa korostaa vakautta, kotimaisuutta ja huoltovarmuuden merkitystä talouspolitiikan ytimessä.
Keskustan puheenjohtajana Kaikkonen haluaa helpottaa erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamista pieniin yrityksiin. Hän puhuu usein yrittäjän sosiaaliturvan parantamisesta ja riskien kohtuullistamisesta kriisiaikoina. Kaikkonen uskoo, että elinvoimainen maaseutu ja toimivat maakuntakeskukset ovat Suomen vahvuus globaalissa maailmassa. Hän vaatii valtiolta panostuksia infraan ja tietoliikenneyhteyksiin, jotta yrittäminen on mahdollista kaikkialla.
Politiikka on Kaikkosen mukaan yhteistyötä, jossa on löydettävä tasapaino eri eturyhmien välillä. Hän kritisoi liian jyrkkää markkinaliberalismia ja muistuttaa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tärkeydestä. Kasvun on Kaikkosen mielestä oltava sellaista, että se tuntuu jokaisen suomalaisen kukkarossa ja arjessa. Hänen maltillinen otteensa pyrkii palauttamaan luottamuksen politiikkaan ja vakauttamaan talouden kehitystä.
Harry Harkimo ja rohkea talousremontti
Harry Harkimo edustaa Liike Nytin keulakuvana suoraa puhetta ja perinteisten rakenteiden ravistelua. Hän vaatii radikaaleja leikkauksia byrokratiaan ja julkisen sektorin tehokkuuden huomattavaa parantamista. Harkimon mukaan Suomi tarvitsee ”talousremontin”, jotta yrityksille jää tilaa investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Hän kritisoi vanhoja puolueita kyvyttömyydestä tehdä suuria ja välttämättömiä päätöksiä nopeasti.
Liike Nyt ajaa mallia, jossa yrittäminen ja itsensä työllistäminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Harkimo painottaa digitaalisuuden ja teknologian merkitystä kaikessa päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa. Hän haluaa, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon eikä pelkkään poliittiseen lehmänkauppaan. Yksityisyrittäjien aseman parantaminen on yksi hänen politiikkansa keskeisimmistä ja näkyvimmistä tavoitteista.
Harkimo uskoo, että Suomi voi menestyä vain olemalla maailman kärkeä innovaatioissa ja ketteryydessä. Hän kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja vaatii koulutusjärjestelmältä parempaa vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Valtion tehtävä on Harkimon mukaan luoda puitteet, ei toimia itse markkinoilla kilpailemassa. Hänen energinen ja suoraviivainen tyylinsä vetoaa moniin, jotka ovat kyllästyneet perinteiseen poliittiseen puheeseen.
Koulutus ja osaaminen yritysten tukena
Suomen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista 50 prosenttiin on kovan keskustelun kohteena. Asiantuntijat varoittavat, että pelkkä tutkintojen määrä ei riitä, jos koulutuksen laatu ei vastaa yritysten tarpeita. Moni yritys kärsii tällä hetkellä huutavasta osaajapulasta erityisesti teknisillä ja vihreän siirtymän aloilla. Poliittiset puolueet etsivätkin kilpaa keinoja, joilla koulutusmäärärahat saataisiin suunnattua mahdollisimman tehokkaasti.
Ammatillinen koulutus nähdään yhä useammin avaimena pk-yritysten työllisyysasteen nostamiseen ja kasvuun. Oppisopimusmallien kehittäminen ja työssäoppimisen lisääminen ovat saaneet laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Työperäinen maahanmuutto on myös välttämätön osa ratkaisua, vaikka se herättääkin kiivasta poliittista vääntöä. Suomen on kyettävä pitämään täällä valmistuvat kansainväliset opiskelijat rakentamassa maamme tulevaisuutta.
Tekoälyn ja automaation nopea kehitys muuttaa työn luonnetta radikaalisti ja vaatii jatkuvaa uudelleenkouluttautumista. Yrittäjät joutuvat investoimaan yhä enemmän henkilöstönsä osaamiseen pysyäkseen mukana teknologisessa murroksessa. Valtion rooli on tässä kehityksessä tukea elinikäistä oppimista ja poistaa esteitä osaamisen päivittämiseltä. Tulevaisuuden menestys riippuu siitä, kuinka hyvin pystymme yhdistämään inhimillisen osaamisen ja uuden teknologian.
Viisi askelta vahvempaan yrittäjyyteen
- Hallinnollisen taakan keventäminen ja sääntelyn purkaminen yritysten arjesta.
- Työn verotuksen keventäminen kannustamaan työllistämiseen ja työnvastaanottamiseen.
- Koulutuksen laadun ja yritysyhteistyön vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla.
- Kansainvälisten osaajien houkutteleminen ja integroiminen suomalaisille työmarkkinoille.
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten (TKI) nostaminen tavoiteltuun neljään prosenttiin BKT:sta.
Tietolähteet:
- Elinkeinoelämän keskusliitto: Talouskatsaus 2026
- Suomen Yrittäjät: Pk-yritysbarometri kevät 2026
- Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koulutuspoliittinen selonteko
- Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus ja ennusteet
- Anders Adlercreutz – RKP – Suomalaiset vaalit
- Elina Valtonen – Kokoomus – Suomalaiset vaalit
- Antti Kaikkonen – Keskusta – Suomalaiset vaalit
- Harry Harkimo – Liike Nyt – Suomalaiset vaalit
- Sivistysala ry: Lausunto koulutuksen resursseista 2026
