Raskas liikenne, joka sisältää kuorma- ja linja-autot sekä rekat, on Suomen talouden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta aivan kriittisessä asemassa. Suomi ei yksinkertaisesti pysähdy ilman raskasta liikennettä, sillä se vastaa valtaosasta tavarakuljetuksista niin kotimaassa kuin satamien ja sisämaan välilläkin. Vastikään julkaistu kattava raportti, ”Suomen raskaan liikenteen kokonaiskuva ja tulevaisuus”, herättää nyt päättäjät ja koko yhteiskunnan keskustelemaan siitä, millä tavoin logistiikka hoidetaan vuonna 2040 ja millaisia askeleita menestyksekkään tulevaisuuden varmistamiseksi on otettava. Tästä selvityksestä nousee esiin selkeitä haasteita mutta myös valtavia mahdollisuuksia, jotka liittyvät käyttövoimamurrokseen, infrastruktuuriin ja työvoiman saatavuuteen. Raportin ovat teettäneet suuri tilaajakonsortio, johon kuuluvat merkittävät toimijat kuten INFRA ry, Metsäteollisuus ry, SKAL ry ja Destia Oy, mikä alleviivaa aiheen laaja-alaisen tärkeyden elinkeinoelämälle.
Tavaraviennin elintärkeä välimies ja kansakunnan valtimo
Suomen bruttokansantuotteesta eli BKT:sta peräti neljäsosa, noin 72 miljardia euroa, on nimenomaan tavaravientiä, joka on tiukasti sidoksissa raskaan liikenteen sujuvuuteen. Tämän lisäksi peräti 80 prosenttia kaikista satamien ja sisämaan välillä tapahtuvista kuljetuksista kulkee juuri raskaalla kalustolla, mikä tekee siitä maamme ulkomaankaupan elinehdon. Teollisuus, kauppa, rakentaminen ja alkutuotanto ovat käytännössä kokonaan riippuvaisia siitä, että raskas liikenne pitää logistiikkaketjut liikkeessä, sillä maan sisällä siirrettävistä tonneista jopa 90 prosenttia kulkee maanteitse. Kuljetusyritykset ovatkin onnistuneet parantamaan kuljetustalouttaan fiksusti kasvattamalla kaluston mittoja ja massoja, mikä on luonut Suomelle merkittävää kilpailuetua ja samalla vähentänyt päästöjä per kuljetettu tonnikilometri. Kuitenkin tieverkon heikkenevä kunto uhkaa tätä saavutettua etua vakavasti, ja tähän ongelmaan on reagoitava nyt.
Tieverkko vaarassa – Huonon kunnossapidon kallis hinta
Suomen tieverkko on kansantalouden verisuonisto, jonka kuntoon on panostettava välittömästi, jotta vältytään valtavilta lisäkustannuksilta. Raportin mukaan heikkokuntoiset tiet ja erityisesti sillat aiheuttavat kuljetusyrityksille nykyisellä rahoitustasolla arviolta yli miljardin euron lisäkustannukset pelkästään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Huonokuntoinen tie lisää polttoaineen kulutusta, ajoneuvojen kulumista ja hidastaa kuljetuksia, mikä syö suomalaisen elinkeinon kilpailukykyä. Esimerkiksi maanteiden korjausvelka on suuri, ja se kohdistuu valtaosin vähäliikenteiseen tieverkkoon, vaikka juuri nämä tiet ovat tärkeitä raaka-aineiden ja teollisuuden kuljetuksissa eri puolilla maata. Talvikelien muuttuminen leudommiksi on myös lisännyt merkittävästi kelirikkoa, mikä on johtanut erityisesti sora- ja päällystettyjen teiden kunnon heikkenemiseen. Korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun ennakoivilla toimilla, sillä reaktiivinen korjaaminen on aina kalliimpaa ja tehottomampaa.
Käyttövoimamurros vaatii vahvaa valtiollista tukea
Raskaan liikenteen käyttövoimamurros kiihtyy tällä hetkellä huimaa vauhtia, ja se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden parantaa paitsi logistisia kustannuksia, myös energiaomavaraisuutta. Tulevaisuuden keskeisimmät käyttövoimat tulevat olemaan perinteisen dieselin lisäksi biokaasu ja sähkö, ja jopa vety on nousemassa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi erityisesti polttokennojen kautta. Yritykset ovat valmiita investoimaan päästöttömiin kuljetuksiin, mutta yhteiskunnan on varmistettava, että tämä siirtymävaihe on kustannustehokas ja että tarvittava infrastruktuuri on kunnossa.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että julkisia latauskenttiä ja vetytankkausasemia on rakennettava nopeasti ja riittävästi kattamaan koko maan. Tällä hetkellä raskaan kaluston latausinfrastruktuuri on vielä hyvin rajallinen, ja sen kehitys on ollut pitkälti pistemäistä ja toimijavetoista. Valitettavasti yleisessä käytössä olevia raskaan kaluston suurteholatausasemia on Suomessa vielä vähän, vaikka sähkökuorma-autojen markkinatarjonta kasvaa jatkuvasti. Hallituksen tekemät päätökset tukea nimenomaan raskaan liikenteen jakeluinfrastruktuuria, kuten latauskenttiä ja nesteytetyn kaasun tankkausasemia, ovat erittäin myönteisiä signaaleja markkinoille. Kuitenkin tarvitaan vielä nopeampaa ja kattavampaa etenemistä, jotta sähkö- ja kaasukäyttöiset rekat pääsevät hyödyntämään edullisempaa kotimaista energiaa laajemmin, mikä pienentää operatiivisia kustannuksia.
Työvoimapula uhkaa kuljetusalaa – Koulutus ja teknologia avainasemassa
Kuljetusala kamppailee tällä hetkellä kiristyvässä työvoimatilanteessa muiden toimialojen kanssa, ja ilman riittävää määrää ammattitaitoisia kuljettajia koko logistiikkaketju sakkaa. Väestön polarisoituminen kasvukeskuksiin luo omat haasteensa, sillä raaka-aineet ja teollinen tuotanto sijaitsevat edelleen hajallaan eri puolilla Suomea. Tämän vuoksi alan työvoiman saatavuus ja tulevaisuus on turvattava panostamalla kolmeen keskeiseen asiaan: laadukkaaseen koulutukseen, alan markkinointiin ja uuden teknologian (mm. sähköiset pakettiautot)hyödyntämiseen.
Digitalisaatio ja automaatio tulevat muuttamaan kuljettajien työnkuvaa, mutta ne eivät poista tarvetta ihmistyövoimalle. Sen sijaan uusi teknologia, kuten ajoneuvojen automaattiset järjestelmät ja parempi logistiikkadata, voivat tehdä työstä entistä turvallisempaa ja tehokkaampaa. On elintärkeää varmistaa, että kuljetusalan koulutus vastaa näihin muuttuviin tarpeisiin ja että alan vetovoimaa nuorten silmissä parannetaan. Samalla on kehitettävä keinoja hyödyntää esimerkiksi logistiikkadataa luotettavuuden, tuottavuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi koko ketjussa.
Toimenpiteet kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi
Raportin keskeiset toimenpidesuositukset korostavat ennakoivaa ja kokonaisvaltaista otetta raskaan liikenteen kehitykseen. Nämä toimet ovat välttämättömiä Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja logististen kustannusten alentamiseksi.
- Tienpidon Rahoitustason Nostaminen: Aiemmin saavutetun kilpailuedun säilyttämiseksi on välttämätöntä pysäyttää tieverkon kunnon heikkeneminen ja kääntää korjausvelka laskuun.
- Vaihtoehtoisten Käyttövoimien Infran Rakentaminen: Latausverkoston ja vetytankkausasemien rakentamista on nopeutettava merkittävästi, erityisesti tärkeimpien pääväylien varrelle, jotta käyttövoimamurros saadaan kannattavasti käyntiin koko maassa.
- Koulutukseen ja Markkinointiin Panostaminen: Kuljetusalan työvoimapulan helpottamiseksi on varmistettava laadukas ammattikoulutus ja tehtävä alasta nuorille houkuttelevampi uravalinta.
- Logististen Ketjujen Digitalisointi: Uusien teknologioiden ja digitalisaation hyödyntäminen parantaa kuljetusten tuottavuutta ja luotettavuutta sekä luo uutta liiketoiminnallista arvoa.
- Kaluston Mittojen ja Massojen Kilpailuedun Säilyttäminen: Suomalaisyritysten kuljetustaloutta parantanut strategia on turvattava varmistamalla, että tieinfrastruktuuri kestää nykyaikaisen, raskaimman kaluston vaatimukset.
Loppusanat: Suomi valintojen edessä
Raportti muistuttaa päättäjiä siitä, että Suomi on nyt valintojen edessä: reagoidaanko suuriin kehityskulkuihin reaktiivisesti vai tartutaanko tilaisuuteen proaktiivisesti ja varmistetaan maan pitkän aikavälin menestys. Kuten tilaajakonsortio toteaa, raskaan liikenteen merkitystä ei voi liikaa korostaa, ja sen tulevaisuuden turvaaminen on suora investointi Suomen talouteen.
