Talvi on tullut Suomeen, ja sen myötä tutut haasteet ovat taas täällä. Liukkaat, lumipyryt ja yllättävät keliolosuhteet ovat saaneet aikaan useita ikäviä tilanteita tiestöllä ympäri maata, ja ammattiliikenne on joutunut maksumieheksi. Viime talven kokemukset, kuten pitkät seisokit pohjoisessa pääkallokelillä, sekä tämän marraskuun tapahtumat nelostiellä Kärsämäellä, jossa useita raskaita ajoneuvoja suistui tieltä, osoittavat tienhoidon ennakoinnissa olevan vakavia puutteita. Poliisin siteeraama erittäin liukas ajokeli ei saa olla toistuva selitys pääteiden liikenneongelmille. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry nostaa esiin painavan vaatimuksen: tienhoidon ennakointi on saatava toimimaan paremmin, sillä inhimilliset kärsimykset ja taloudelliset tappiot ovat liian suuret.
Liikenteen toimivuus on elinehto
Talvikunnossapito ei ole vain mukavuuskysymys, vaan sillä on ratkaiseva merkitys koko liikennejärjestelmän sujuvuudelle ja erityisesti elinkeinoelämän kannalta välttämättömille kuljetuksille. Kuljetusalan edunvalvoja SKAL arvioi talvihoidon haasteiden kytkeytyvän osittain rahoitukseen, mutta merkittävästi myös itse hoidon toimenpiteisiin ja valvontaprosesseihin liittyviin puutteisiin. Kuljetusyrittäjien arkeen osuvat suistumiset, seisokit ja pakolliset kiertoreitit aiheuttavat suoraa ja epäsuoraa kustannusta, joka syö yritysten kannattavuutta.
SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas toteaa suorasanaisesti, että puutteellinen talvihoito aiheuttaa ongelmia turvallisuudelle, toimivuudelle ja aikatauluille. Hänen mukaansa laadun ei tulisi pettää edes kaikkein haastavimmilla keleillä, ja se, että palautetta ongelmista tulee jälleen kerran liikaa, on selkeä signaali epäonnistumisesta. Tavallisesti hyvä tienhoito on huomaamatonta, mutta nyt se nousee kiusallisella tavalla esiin.
Ilmastonmuutos lisää painetta
Maanteiden talvihoidon menetelmät, kuten liukkauden torjunta, ovat aina olleet monimutkainen kokonaisuus, joka riippuu lämpötilasta, kosteudesta ja lumentulosta. Ilmastonmuutoksen myötä säävaihtelut ovat entisestään nopeutuneet ja äärimmäistyneet, mikä vaikeuttaa onnistumista tienpidossa. Esimerkiksi mustan jään tilanteet tai yllättävät nollakelien vaihtelut voivat syntyä ennätysajassa, vaatien tienpitäjiltä entistä nopeampaa reagointia.
Digitalisaatio tarjoaa uusia työkaluja keliseurantaan, kuten ajoneuvoihin asennettavat sensorit, jotka tuottavat reaaliaikaista tietoa tienpinnan olosuhteista. Kuitenkin SKAL muistuttaa, ettei teknologia voi korvata paikan päällä tehtävää havainnointia ja tienkäyttäjien antamaa palautetta. Inhimillinen silmä ja ammattilaisen kokemus ovat edelleen korvaamattomia.
Toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo saavansa jatkuvasti palautetta jäsenyrittäjiltä liian haastavista tieolosuhteista. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että palaute kanavien, kuten tienkäyttäjän linjan, koetaan usein olevan tehoton. Kuljetusala ohjaa yrittäjiä käyttämään palautekanavia, mutta viesti kentältä on turhauttava: soittaminen ei tunnu auttavan mitään. Kujala kuitenkin alleviivaa, että tien päältä tulevaan palautteeseen on aina suhtauduttava vakavasti ja sen perusteella on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Ongelma on ennakoinnin päätöksenteossa
Talvihoidon kehittäminen vaatii siirtymistä ennakoivampaan suuntaan, ja laatutason valvontaa on kiristettävä. Erityisesti yöllä ja aamulla syntyvien äkkiliukkaiden torjunnassa ennakoinnin rooli on elintärkeä.
SKALin keväällä 2025 tekemä kysely, joka kohdistui tienhoitoa aliurakoitsijana tekeviin yrittäjiin, paljastaa mielenkiintoisia, mutta huolestuttavia havaintoja päätöksenteon prosesseista. Kyselyyn, joka lähetettiin 54 urakoitsijalle, vastasi 25 yrittäjää. Kyselyn tulokset osoittavat, että valtaosalla vastaajista (68 %) hoitotoimiin lähtö tapahtuu alueurakoitsijan erillisellä käskyllä. Vain noin viidesosa lähtee liikkeelle omatoimisesti, ja loput 12 % ilmoittivat lähtöön vaikuttavan Kelikeskuksen tai edellä mainittujen yhdistelmän.
Tämä viittaa siihen, että liian moni urakoitsija on sidottu byrokraattiseen käskyketjuun, mikä hidastaa toimintaa muuttuvissa sääolosuhteissa. Vaikka työtehtävän aikana kelin muuttuessa toimenpiteitä voi muuttaa omatoimisesti lähes puolessa (48 %) tapauksista, aloitekyvyn puute lähtötilanteessa on suuri ongelma.
Valvonnan haasteet ja seuraamukset
Kysely paljasti myös puutteita laatupoikkeamien valvonnassa ja seuraamuksissa. Laatupoikkeamien havainnointitavat jakaantuivat vastaajien kesken tasaisesti, mikä viittaa siihen, että valvonta on sirpaloitunutta. Omavalvonnalla poikkeamat havaittiin vain 12 prosentissa vastauksista, kun taas alueurakoitsijan valvonta kattoi 28 prosenttia, konsultin valvonta 24 prosenttia ja ELY-keskuksen valvonta 20 prosenttia. Loppujen 20 prosentin kohdalla käytettiin edellä mainittujen yhdistelmää. Valvonnan moninaisuus voi heikentää selkeyttä ja yhtenäisyyttä vaadittavan laatutason suhteen.
Tärkeä huomio on, että laatupoikkeamat oli sanktioitu vain puolessa vastaajien sopimuksista. Jos puutteellisesta hoidosta ei seuraa taloudellisia tai muita seuraamuksia, kannustin parantaa toimintaa heikkenee merkittävästi.
Sanallinen palaute oli urakoitsijoiden osalta erittäin kriittistä valvontaa kohtaan:
- Valvonnan kritiikki: Negatiivisia kommentteja antoi peräti 14 vastaajaa.
- Neutraali palaute: Neutraaleja kommentteja antoi 3 vastaajaa.
- Positiivinen palaute: Vain 1 vastaaja antoi positiivisia kommentteja.
Tämä selkeä palaute kentältä korostaa tarvetta parantaa valvontaa, sen selkeyttä ja reiluutta. Valvonnan tulee olla riittävää ja tasalaatuista, jotta tilatun laatutason toteutuminen varmistetaan kaikissa olosuhteissa.
Ratkaisuja parempaan talvihoitoon
SKAL vaatii konkreettisia parannuksia tiestön talvihoitoon varmistaakseen kuljetusketjujen häiriöttömyyden. Hyvin hoidettu tieverkko on perusedellytys liikenneturvallisuudelle ja talouden pyörimiselle.
Tässä keskeisimmät vaatimukset ja kehityskohteet:
- Ennakoinnin roolin kasvattaminen: Urakkamallien tulee kannustaa ennakoivaan toimintaan sääolosuhteiden muuttuessa, eikä pelkkä kustannusten säästö saa olla ohjaava tekijä. Lähtökynnysten ajoituksen on varmistettava, ettei laatutasoa aliteta missään olosuhteissa.
- Valvonnan parantaminen: Valvonnan on oltava riittävää ja tasalaatuista vuorokaudenajasta ja keliolosuhteista riippumatta.
- Digitalisaation hyödyntäminen: Reaaliaikaisen kelitiedon, kuten ajoneuvoihin asennettujen sensorien tuottaman datan, tulee olla tehokkaammin käytettävissä.
- Tienkäyttäjän palautteen vakavasti ottaminen: Tienkäyttäjän linjalle tulevaan palautteeseen on reagoitava nopeasti ja tehokkaasti, jotta palautekanava koetaan hyödylliseksi.
- Sanktioiden ja kannustimien käyttö: Sopimuksissa on oltava selkeät sanktiot laatupoikkeamista, mutta myös kannustimia laadukkaasta ja ennakoivasta työstä.
Nyt kun talvi on toden teolla täällä ja liikennemäärät maanteillä ovat edelleen korkealla (raskaan liikenteen osuus on merkittävä), on aika panna toimeksi. Tiestön kunto ei saa olla pullonkaula Suomen huoltovarmuudelle ja elinkeinoelämälle. SKAL on tuonut ongelman pöytään, ja nyt on tienpitäjien aika reagoida.
Miten kuljetusala sopeutuu muuttuviin talviolosuhteisiin?
Kuljetusala on joutunut etsimään omia keinojaan selviytyä muuttuvista ja yllättävistä talviolosuhteista. Esimerkiksi kalustoon liittyvät investoinnit, kuten entistä paremmat talvirenkaat ja ajoneuvojen varustelu, ovat jatkuvasti esillä. Lisäksi yritykset joutuvat varaamaan aiempaa enemmän aikaa aikatauluihin, mikä heikentää kuljetusten tehokkuutta ja nostaa kustannuksia. Logistiikkayritysten on myös tehostettava omaa sisäistä ennakointiaan ja tiedonkulkuaan säämuutoksista, jotta ne voivat minimoida riskit ja viivästykset. Ammattikuljettajien kokemus ja ajotaito korostuvat äärimmäisissä olosuhteissa, ja jatkuva koulutus onkin osa ammattilaisen arkea.
Riittävällä valvonnalla taataan laatutason toteutuminen. Lisää SKALin talvihoitonäkemyksistä löytyy täältä:
SKAL: Maanteiden talvihoidon haasteet
